ATmega8 BITTITIETO BCD-koodiksi

Tässä r17-rekisteriin asetettu tieto F3 muunnetaan BCD-muotoon ja tulostetaan B-portissa olevaan 7-segmenttinäyttöön.

ATmega8 BITTIEN SIIRTO-OHJELMA

Tässä on pieni ASSEMLY:llä tehty ohjelma, joka lukee B-porttiin kytketyt DIP-kytkimet ja tulostaa kytkimien tilat sitten D-portissa oleviin LED-lamppuihin. Ohjelma lukee ja tulostaa jatkuvasti, joten kytkimien asetukset uuteen tilaan nähdään jatkuvasti D-portin näytössä.

ATmega8 LISÄVAHVISTIMEN KYTKENTÄ

Ohjattavan laitteen käyttöjännite voi olla aina 50 voltin suuruinen. Induk-tiivisten kuormien, kuten moottorien ja releiden ohjauksessa käyttöön on otettava piiriin sijoitetut diodit. Tämä tapahtuu kytkemällä kohtio 10 yhteen kuorman käyttöjännitteen kanssa.

ATmega8 PUSKURIVAHVISTIMET

Jos mikrolla halutaan ohjata pientä tasasähkömoottoria tai relettä, silloin ei mikron antama virta riitä, vaan kytkantään on lisättävä vahvistin. Tähän tarkoitukseen sopii hyvin piiri ULN2803. Sitä voidaan kuormittaa 500 mA:n virralla tai kaikkien vahvistimien ollessa käytössä 260 watilla, esimerkiksi 350 mA virralla, jännitteen ollessa 8,95 volttia.

ATmega8 LED-näytön kytkentä

LED-ohjauksen kytkentä on hyvin yksinkertainen. LED:in katodi liitetään portin kohtioon, josta se saa plusjännitteen portin kohtion ohjautuessa "ykkös" tilaan ja tämä tieto sytyttää LED-lampun. Vastusverkko, jossa on 8 kappaletta 330 ohmin vastuksia, suojaa LEDejä ylisuurelta virralta.

ATmega8 LED-näyttö

Yksinkertaisin tulostuskytkentä mikron lähtötilojen tutkimiseen on LED-näyttö. Sen ohjaaminen on helppo ja sitä voidaan käyttää monen asian havainnollistamiseen. Vasta sitten kun on omaksuttu mikron I/O-toiminta voidaan siirtyä monimut-kaisempiin tulostuskytkentöihin. Esimerkiksi 7-segmenttitulostus vaatii jo huomattavasti enemmän osaamista kuin LED-tulostus.

ATmega8 DIP-kytkimen kaavio

DIP-kytkimen antama tieto ON-asennossa on nolla (0). Se voidaan käsitellä ykköseksi ohjelmallisesti invertoiden. Käyttäen tätä tapaa, ei tuloihin tarvita alasvetovastuksia, koska ohjaimeen on sisäisesti liitet-tävissä ylösvetovastukset.

ATmega8 DIP-kytkin INPUT:tiin

Mikro-ohjaimen käytön opiskelu on hyvä alkaa sen TULO/LÄHTÖ-toimintojen tutkimisella. Input toimintaan sopii hyvin DIP-kytkin.

ATmega8 I/O-rekisteri B jaettuun tilaan

Tämä toiminta tekee joustavaksi porttien käytön. Voidaan asettaa tuloja ja lähtöjä eri portteihin aina tarvittava määrä.

ATmega8 I/O-rekisteri B INPUT tilaan

I/O-suuntarekisterin asetuksella 00-tilaan saadaan portti vastaanottamaan digitaalista tietoa. Näin voidaan tehdä myös porteille C- ja D.

ATmega8 I/O-rekisteri B out-tilaan

Esimerkkinä I/O-rekisterien ohjauksesta on käytetty B-portin asetusta, mutta samalla tapaa ohjataan myös C- ja D- portteja.

ATmega8 KÄYTTÖREKISTERIT

Näitä rekistereitä käytetään tietojen käsittelyssä ja muistin osoitukseen.

ATmega8 SRAM ja EEPROM

ATmega8 käyttö- ja I/O-rekisterit ovat SRAM-muistissa. Tämä muisti on 8-bittinen. Kun tarvitaan pitempi tieto esimerkiksi muistin osoitukseen, liitetään kaksi rekisteriä yhteen. Yleiseen muistin käyttöön on 1 kilotavua samaa SRAM-muistia. Lisäksi mikrossa on 512 tavua EEPROM-muistia, johon voidaan sijoittaa esimerkiksi taulukoita.

ATmega8 FLASH MUISTI

Ohjelma sijoitetaan 16-bittiseen flash muistiin, jossa se säilyy vaikka käyttösähkö katkaistaan.

ATmega8:n LOHKOKAAVIO

Kuvasta nähdään pääpiirteittäin mitä toimintoja ja rakenteita ATmega8 mikro-ohjain sisältää.

ATmega8 ERITYISLIITÄNNÄT

Kuvassa esitettyjen liitäntöjen lisäksi ohjaimessa on PWM-, sieppaus (capture)-, laskija (counter)-, SPI- ja pulssi (TOGGLE)-liitännät.

ATmega8 LIITÄNNÄT

Suurin osa ATmega8 liitäntäkohtioista on kahdessa tai kolmessa käyttötarkoituksessa. Kunkin liittimen käyttö määritellään ohjelman koodissa.

ATmega8 PERUSKYTKENTÄ

Peruskytkennässä tarvitaan vain ohjain, ja ohjelmointiliitin. Mihin tarkoitukseen kytkentää sitten käytetään, lisätään siihen tarvittavat komponentit. Kuvasta puuttuvat ohjelmointijohtoihin kuuluvat 470 ohmin vastukset.

ATmega8:n OMINAISUUKSIA

Tuossa mainitsematta ovat analoginen komparaattorikytkentä, sekä ajastimen (TIMER) erilaiset käyttötavat.

MIKSI VALITSIN ATmega8 OHJAIMEN ?

Tässä lienee riittävästi perusteluita valinnalleni. Lisäksi ATMEL:in sivuilta löytyy lukematon joukko vihjeitä ja koodeja, jotka sopivat käyttööni. Myös vanha kokemukseni INTEL-prosessoreista ( 51 ja 8086 ) painoivat vaa´assa. Ja vielä tuo tosi havainnollinen simulointiohjelma.

MIKÄ ON MIKRO-OHJAIN ?

Tässä määrittelen yhdellä lauseella mikro-ohjaimen. Teollisuusrobotteja kouluttaessani käytin samaa lausetta roboteista. Nekin voivat tehdä erilaisia tehtäviä, vasta sitten kun niille on annettu toimintaohjeet !